sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Yhdistelmätreeni

Aiemmin jo kirjoittelin, että lienee syytä alkaa harjoitella yhdistelmätreenejä, kun treenimäärät alkavat välillä olla sitä luokkaa, että päivät loppuvat muuten viikossa kesken. Lisäksi mieleen on jäänyt eräs lukemani kohtaus Baba Lypeckin haastattelusta jostain naistenlehdestä. Ajatus meni jotenkin näin: ennen liikunta oli olennainen osa elämää. Kun tultiin hiihtämästä, lähdettiin luistelemaan.


Aamulenkkimaisevat. Kyllä kelpasi juosta!


Minua liikuttaa jotenkin perustavaalaatuisella tavalla tämä ajatus liikunnallisuudesta, ettei keskityttisi ihan pelkkään treeniin, vaan liikuntaa olisi ja sitten olisi vähän lisää. Ehkä harjoiteltaisiin jotain juttua, jos sitä erikseen halutaan oppia. Mutta että ei siis pelkkää treeniä treenin vuoksi, vaan liikuntaa liikunnan ja hyvänolon vuoksi. Ja koska ettei muuta mahdollisuutta juuri olisi. Ja täsmäharjoittelua näiden lisäksi. Jotenkin ajatus siitä, ettei normiliikkujan tarvitse huolehtia ylenmääräisestä proteiininpuputuksesta ja treenistä on aika armollinen ja tuo tähän suorituspaineiseen touhuun vähän leikillisyyttä. MUTTA! Minä voin pohtia tätä nyt, kun olen onnistunut ujuttamaan liikunnan osaksi elämääni ja innostunut siitä. Se kuitenkin edellytti sitä, että tavoitteellisesti ensin treenasin muutaman ensimmäisen kuukauden. Piti ajatella aktiivisesti treeniä ja tuloksia motivoinnin vuoksi, että tähän pisteeseen päästiin. Kullekin oman motivaation löytyminen on hyvin yksilöllistä, se pitää muistaa. Joku liikkuu tavoitteiden vuoksi, joku löytää hyvänolonliikkumisen heti, joku haluaa laihtua jne. Ja treenaanhanvieläk in tavoitteellisesti! Kysymys on nyt siis siitä, että liikkua voi vaikka kuinka paljon, koska se on hauskaa (ja näin kevään edetessä koko ajan hauskempaa!), ei koska täytyy.




Mutta yhdistelmätreeni siis, se se vasta hauskalta kuulostaakin! Triathlonporukasta osa oli käynyt tekemässä kevyen tri-treenin männäviikolla: ensin olivat uineet hallilla, sitten polkaisseet jonninmoisen lenkin pyörillä ja lopuksi vielä juosta hilpasseet muutaman kilsan päälle. Kuulosti hauskalta!Oma pääni sanoo ensimmäisenä, että voi kun joskus olisi aikaa moiseen, niin mahtavaa! Mutta onnistuisihan se, kun vaan järkkää. Eilen kuitenkin otin härkää sarvista ensimmäisen yhdistelmätreenin merkeissä.

Lähdin ysiltä juoksemaan koirien kanssa. Ensin lämmittelin kymmenisen minuuttia (eli hölkkäilin, ja hyppelin sillä aikaa, kun koirat saivat hommansa hoidettua) ja juoksin sitten rivakasti vielä noin 25 minuuttia vaihtelevassa maastossa, paljasjalkakengillä. Päälle olin jo valmiiksi laittanut jatkoa varten sopivat vaatteet, vain juoksutakki ja säärystimet erottivat minut seuraavasta lajista.


Suukkosuusta löytyi myös pieni nurkkaus, jossa oli sisustustavaroita myynnissä. Paikka oli sisustettu samaan rustiikkisen romanttiseen tyyliin. 

Juoksun jälkeen vein koirat kotiin ja hyppäsin kaverin kyytiin, ajoimme pienen siirtymän Huippusalille kuntonyrkkeilyyn (alkoi klo 10, eli taukoa väliin tuli n. 20 min). Sattuikin sopivasti, että Tossavainen oli valmistellut melko rankan sykkeitä nostattavan tunnin! Pysyttiin siis varmaan aerobisella tasolla lihaskunnon kehittämisen lisäksi. Tästä tykkään, tuntuu minulle ominaiselta, vaikkakin rankalta, mutta sinänsä helpolta tavalta saada itsensä hikeen :) Kyllä hiki valui taas valtoimenaan ja olo oli mainio! Nyt vuorokausi harjoituksen jälkeenkin tuntuu, että palautuminen on onnistunut, lihaksissa tuntuu tehneeltä, mutta niin kuuluukin :) Pohkeet ovat vähän tiukilla paljosta paljasjalkakengillä juoksemisesta, mutta eivätköhän ne siitä ala tottua. Tänään olisi tiedossa rauhallinen, vähän pidempi juoksulenkki kaverin kanssa.





Nyrkkeilyn jälkeen oli hyvä ottaa pikainen välipala, käydä suihkussa ja hujautettiin autolla lentokentän kupeessa sijaitsevaan Suukkosuuhun lounaalle. Kyseessä oli kanakeittoa, gluteenitonta ja maidotonta lampaanpalvipiirakkaa ja gluteenitonta leipää (jota kyllä ei koskaan tullut pöytään asti kannettua) sisältävä lounas ja kakkubuffetti. Kakkuja oli kymmenkunta, joista 6 taisi olla kokonaan gluteenittomia ja maidottomia, joista vielä kaksi raakakakkua. Syötiin siis hyvin... onneksi oli reippaasti liikuntaa takana, niin jaksoi santsata kakkuja monta kertaa :)

Jos kiinnostuit, niin huom! Kyseinen paikka ei ole ilmeisestikaan auki joka päivä, joten aukioloajat kannattaa tsekkailla etukäteen! Tulossa on kuulemma ainakin vappubrunssi sekä äitienpäiväbrunssi, jonne kannattaa ehdottomasti varata paikka etukäteen (tilat eivät ole kovin isot). Omistaja kertoi myös paikan menevän kiinni toukokuun lopussa ja jatkavan syksyllä toimintaa mitä luultavammin jossain muualla, eli jos haluaa tätä testata, niin nyt kannattaa toimia :)

Illalla lähdettiin vielä perheen voimin pitkälle aurinkokävelylle Satamaan ja keskustaan. 
Ihanaa sunnuntaita! Nyt pihalle, yhtään auringonsädettä ei liene hukattavaksi :)

2 kommenttia:

  1. Slurps tuo suklaakakku :) Suukkosuun tarjonta kuulostaa ihanalta! Saa nähdä, saisiko sinne aikaiseksi mennä nyt vielä ennen sulkua. Tietty jos lähemmäksi muuttaisivat, niin sitä parempi :) Kakuista puheenollen, joko keskustan Poeme on auki? Huomasin sen siinä Sokkarin takana eilen, jo ovessa ilmoitetun sulkemisajan jälkeen. Pähkinäkauppa & kahvila kuulostaa siltä, että sieltäkin voisi saada jotain raakakakun tapaista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kävin tänään Poemen oven kahvassa kiinni jo ennen aukaisuaikaa, mutta päästiin lopulta sisäänkin :) Oli hyvä paikka, joskin melko pieni. Raakakakkuakin löytyi, mutta vain yhtä sorttia. Muuten erikoisruokavaliot oli ihan hyvin huomioitu. Olisi sieltä ihan salaattilounastakin saanut näköjään, mutta me oltiin tarkoituksellisesti hienostelukahveilla tyttöjen kanssa, joten valinta osui jättimarenkiin ja raakasuklaaseen!

      Poista

Anna palaa, beibi!