Olin juoksemassa kaverin kanssa, kun kuulin, että maratonillehan tässä treenataankin. Olin kuulemma joskus syksypuolella ollut hirmu innoissani ajatuksesta tyttöjenviikonlopusta Jyväskylässä Finlandiamaratonin aikaan. Kappas kun ei siinä toissapäivänä auraamattomilla lumisilla kaduilla vaakasuorassa tihkutuiskussa juostessa into ollut ihan päällimmäinen asia mikä tuli mieleen.
Ajatus ei ollut ihan mahdoton, onhan tuota tullut juostua jo noin 10 puolikasta (ennätys 1.43) ja yksi kokonainenkin (Helsingissä 2011). Maraton oli kuitenkin sen verran tiukka, että kirjaimellisesti maaliviivan ylitettyäni heitin lenkkarit stadikan roskikseen ja jatkoin matkaa sukkasillaan. Pyöräytin ihanan pikkulikan maailmaan seuraavana keväänä. Ensin raskautta ja sittemmin löysiä lantionpohjan lihaksia tekosyynä käyttäen jätin juoksemisen lähes kokonaan. Nyt juoksu on alkanut taas kiinnostaa(varmaan siksi, kun imetys on loppunut ja energian ylijäämä alkaa huolestuttavasti pakkautua ratsareihin) ja tähtäimessä ensi alkuun on vanha kunnon HCR tänä nimenomaisena keväänä.
Kaivoin siis vanhat lenkkarit jostain muuttolaatikon pohjalta ja aloin hölkyttelemään. Useammin harvemmin kuin useammin, ja lähes aina viimeisessä mäessä lirahduksia epätoivoisesti pidätellen. Just ajattelin, että maratoonillehan tässä kannattaa alkaa treenaamaan!
Kun on kuitenkin tavoitteellinen perusluonteeltaan ja tutkimusten valossa näyttää siltä, että maratoonia juoksevat saavat enemmän liksaa myös töistä (varsinkin jos olet mies ja yritysjohtaja), niin lusikka soppaan vaan ja hämmentämään!
Olen lukenut seuraavaa: kun alkaa treenata maratoonille, pitäisi ensi alkuun pudottaa painoa. Siis ennen varsinaisa kovaa treenaamista. Olen aina ajaellut, että paino tippuu noin niinkuin kaupan päälle, ja ennen kuin huomaatkaan, muistutat gasellia (jos olet nainen) tai Alexander Stubbia (jos olet mies ja yritysjohtaja). Tähtäimessäni on siis gaselli ja korkokengän kestävät sääret.
Harjoituksista: Ajanlasku alkaa viime lauantaista, koska silloin oikea asiantila varsinaisesti valkeni minulle, ja aloin hätäisesti treenata hulluna.
La: 10 km juoksua ja höpötystä melkein auraamattomilla kaduilla
Su: Reilu 5 km juoksua koiran kanssa, joka ei halunnut juosta. Lasketaan mukaan siis osa-aikainen 6 kg:n lisäpunnus. Lisäksi kotivoimistelua ja tanssiliikkeitä elokuvaa katsellessa (TODELLA tehokasta!!)
Ma: lumityöt toimistotyöläisen raivolla ja ehkä menen vielä juoksemaan, koska HCR on jo ihan kohta ja alkaa jo kammottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Anna palaa, beibi!