torstai 17. maaliskuuta 2016

Liikunnan iloa ja movementtia

Tiesittekö, rakkaat ystävät, että liikunta ei ole kovin vakava asia? Minä itse en sitä aina muista. Tavoitehakuisuus ja päämäärätietoisuus meinaavat välillä viedä ilon ja nautinnon - tai ainakin homma meinaa lipsahtaa suorittamisen puolelle. Onneksi kuitenkin keho on viisas, ja muistuttelee välillä vaikka hampaankiristyksen kautta pitämään itsestään parempaa huolta. "Kaikki hauska on hyväksi vatsalle" lukee eräässä meidän kirjahyllystä löytyvästä muumi-kirjasta. Kaikki liike on hyväksi mielelle, lisäisin minä.



Päästiin Sisublogin kaiman kanssa Suvikuntoon-projektin loppumetreillä vielä testailemaan kehonpainoharjoittelua huipputaitavan Petrin ohjauksessa. Voi jee! Hypetin illan tuntia jo etukäteen, kun muistelin kaikkia kivoja kehonpainojuttuja, mitä aiemmin on tullut harjoiteltua. Talven aikana ne vaan ovat jostain syystä jääneet... mutta nyt tilanteeseen tulee taas muutos :)

Alkulämppärit ja itse treenit menivät naurun raikaessa ja hien valuessa. Aika salakavalaa on tuo oman kehon kannattelu, kääntely ja kiertäminen; näyttää helpolta, tuntuu kömpelöltä ja on itse asiassa pirun raskasta. Tässä kuulemma kyllä kehittyy yleensä tosi nopeasti, ja olen sen aiemmin huomannut itsekin. Ensimmäisten kertojen jälkeen hermotukset alkavat pelailla kropassa, ja liikkuvuuden lisääntyessä myös oikeiden lihasten käyttö helpottuu. Minulle kehonpainoharjoittelu on nimittäin myös treeniä mielelle. Mennään omituisilla tavoilla eteenpäin ja sen jälkeen sama taaksepäin. Ensimmäinen tunne on ällistys, että eipä tuo käsi tai jalka tottelekaan ihan niinkuin olin odottanut! Tässä jos missä saa heitettyä muut asiat mielenpäältä ja keskityttyä oleelliseen. Vähän myös naurattaa mennä hirveällä tohinalla salille nostamaan painavaa rautaa, kun oman pystyvyyden rajat tulevat vastaan ihan oman keskikropan kannattelussa....


Kehonpainotreenissä on kyse paljon muustakin, kuin hien valumisesta ja reisien tärinästä staattisten liikkeiden seurauksena. On nimittäin kyse siitä, että käytät kroppaasi kaikilla mahdollisilla tavoilla, miten se on kehittynyt liikkumaan! Nykyaikana toimistotyöläisten ja itse asiassa varmaan kenen vaan perusjampan kehon käyttö on yksipuolistunut dramaattisesti. Jos miettii pelkästään kropan kiertoja, ylösalaisin tulevia liikkeita, rintarangan avautumista tai lonkankoukistajien lukkoja.... Miten usein tulee tehtyä moisia liikkeita omassa arjessa? Jos olet ihan rehellinen? Niinpä, ei ikinä!

Minä aion ottaa taas ryhtiliikkeen oman kehon haastamisessa. Tämä on sinällään mainio treenimuoto, että sitkuja, mutkuja ja eikuja ei tarvitse viljellä ainakaan välineistön puutteesta tai lapsien kanssa olemiseen liittyen. Välineeksi kun riittää oma kroppa, ja meillä ainakin neidit kohta neljävee ja yksvee ovat ihan intopinkeänä mukana keksimässä uusia liikkeitä. Kyllä, ihan siinä olkkarin matolla, eteisessä, puistossa tai kesäisin nurtsilla pihalla.



Katselin jo kalenteria sillä silmällä, josko kotijumppien lisäksi pääsisi Huipulle ihan kehonpainotunneille, niitä nimittäin on ihan ohjatusti kalenterissa tiistaisin (iltapäivän happy hour) ja torstaisin (aamutunti ennnen töitä). Vähän oli kalenteri täydenlivakka lähiviikkoina (-kuukausina), mutta jospa sinne vielä pääsisi kevään mittaan inspistä hakemaan. Yhden jutun sain kuitenkin kalenteriin jo nyt, ja siellä muuten pysyy: Huippu SummerCamp järkätään taas heinäkuun viimeisellä viikolla! Jee! Kehonpainoharjoittelua, movementtia, liikkuvuutta ja liikunnan riemua isolla porukalla puistossa huippuohjaajien vetämänä.... aijaiaiajiaiii!!!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Anna palaa, beibi!