Perusoikeutena elämäntehtävän eläminen todeksi: NBForum 2015 ja Vaikutus

Parin viime päivän ajan olen keskittynyt lomailemaan työmatkalla Helsingissä. Kyseessä oli reissu Nordic Business Forumille Messukeskukseen. Maailman huippuajattelijoita, Suomen bisnesmaailman kärkeä ja upeita elämyksiä, liian vähän unta ja samaan aikaan innostusta ja energiaa pitkän ajan tarpeeksi! Ennen kaikkea aikaa keskustella ja hengailla omien kollegojen kanssa. En voi tarpeeksi alleviivata tällaisten hetkien henkistä ja sosiaalista merkitystä; nämä liimaavat yhteen ja sukset on entistä helpompi pitää osoittamassa samaan suuntaan myös arkisessa hötäkässä. Mahtireissu, kaikilla tavoilla.

Tämän vuoden teema kyseisellä Forumilla oli Impact eli Vaikutus. Teema kiertyi eri näkökulmiksi jokaisen puhujan omien kokemusten perusteella, mikä oli tientenkin jo itsessään kiinnostavaa -sisällöistä puhumattakaan! Erityisesti minulla jäi mieleen muutaman esiintyjän sanoma. Näistä kaksi oli naisia ja yksi mieskin pääsi kriittiselle "all time favorite"-listalleni.

Arianna Huffington, Nilofer Merchant ja Simon Sinek

Puhujien ydinviestin muodosti syvällä kokemusten rintaäänellä kerrottu tarina kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja tekemisen merkityksellisyyden merkityksestä liiketoiminnalle. Miten vielä joitakin vuosia, eikä kovin kauankaan aikaa sitten itseasissa, ihmisen merkityksellisyyttä mitattiin sillä, kuinka kiireinen hän oli. Tehokkuutta taasen arvioitiin sillä, miten vähillä unilla kyseinen suoriutuja selvisi. Suosittuus taas on suoraan verrannollista ryypättyjen lasillisten määrään. Jos taas mietitään ihan järki kädessä tätä asiaa, niin miten loistokkaasti toimii ihminen, joka on paitsi krapulassa, myös kroonisessa univajeessa ja luultavasti terveydeltään aikamoisessa alamäessä? Syntyykö häneltä innovaatioita, uusia aluevaltauksia, tarttuuko hän aktiivisesti mahdollisuuksiin?

Ei. Hänellä on silmäpussit, harmaa iho ja kasvava kehä keskivartalon ympärillä. Hän haluaa lähinnä nukkua, ei sännätä uusiin seikkailuihin. Hän ei koe työniloa, intohimoa eikä merkityksellisyyttä työssään. Hän on ehkä pessimistinen, ankeuttaa työyhteisöään ja tähtää lähinnä taas yhdestä tunnista/päivästä/työviikosta selviämiseen. Hän addiktoituu helposti asioihin, jotka auttavat häntä unhoittamaan todellisuuden, kuten älypuhelimeen, alkoholiin, uhkapeliin tai peleihin. Tästä pitävät hormonit huolen.

Kynä sauhusi muistiinpanoista ja pää täyttyi inspiraatiosta!

Arnold löytyi iltamenoilta ravintola Teatterin jatkoilta. Arska oli vielä ihan tikissä kunnossa :)

Kuitenkin bisnes vaatii rohkeutta ja riskinsietoa. Se vaatii näkemystä ja mielihyvähormonien aiheuttamia addiktoivia piikkejä positiivisista kokemuksista. Se vaatii valmiutta nähdä heikkoja signaaleja ja tarttua niihin. Yksinkertaisuudessaan eri puhujien viesti kiteytyi mielessäni näin:

Kun ihminen voi kokonaisvaltaisen hyvin, hänellä on halua ja valmiuksia tarttua kaikkiin mahdollisuuksiin toteuttaa elämäntehtäväänsä; hän rakentaa parempaa maailmaa intohimoisesti toisten ihmisten kanssa. Hän on se muutos, jonka hän haluaa maailmassa nähdä. 

Jokaisen ihmisen perusoikeus tulisi olla oman elämäntehtävän löytyminen ja sen toteuttaminen. Miksi tätä ei opeteta koulussa? Ei peruskoulussa, ei lukiossa? Ja yliopistossa on jo liian myöhäistä, kun oma linja on jo valittu. Siellä sitä sitten opitaan istumaan ja tekemään muistiinpanoja ja unohtamaan tylsät luennot juomalla keskivartalo hyvälle alulle. Näin sitä opetellaan niitä tärkeitä työelämän taitoja. Vaan missä opetettaisiin itsestä huolehtimista! Siitä, mitä kuuluu aikuisuuteen, miten neuvottaisiin jokaista ihmistä tutkiskemaan ja löytämään oma merkityksellisyytensä, oma tapansa toteuttaa elämän tehtäväänsä ja kehittää itselleen parhaat tavat toimia.

Esikuvat innoittajina

Esiintyjinä Nilofer Merchant ja Simon Sinek olivat aivan järkyttävän hyviä. Olisin voinut kuunnella heitä toiset tunnit putkeen perään; nojauduin eteen ja mielessäni kaikui "kerro lisää". Maailma tarvitsee inspiroivia esikuvia innoittajiksi; olemaan se muutos, jonka haluamme maailmaan. Jokainen meistä tarvitsee innoittajia, tarinankertojia, jotka vievät ajatuksemme hiukan edemmäs, kuin mihin itse koskaan pääsisimme. Oletko koskaan miettinyt, ketkä sinua innostavat? Ketä ihailet, kenen
kaltainen haluaisit olla?

"Anna rajat ja vastaa kysymykseen MIKSI. Sen jälkeen anna kaikkien kukkien kukkia, jokainen työntekijä on sen arvoinen."

Lessons learned. Tiivistin parhaimmat näin.

Asiaa on välillä hyvä miettiä tietoisesti, sillä meillä on taipumusta tavoitella itsellemme ominaisuuksia, joita ihailemammilla ihmisillä on. On siis suuri todennäköisyys, että alamme kasvaa pikkuhiljaa juuri siihen suuntaan. Tähän voi vaikuttaa ihan tietoisestikin etsimällä aktiivisesti itselleen tällaisia "etämentoreita" tai idoleita, joiden tekemisiä seuraamme ja joiden edesottamuksista otamme opiksi. Ehkä voisit löytää rohkeuden lähteä toteuttamaan elämäntehtävääsi jonkun esimerkin avulla? Ja kuten elämässä aina, ihmeitä voi alkaa tapahtumaan.