keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Uusi kiituri

Olen jo pitkään ollut sitä mieltä intuitiivisesti, että pyöräilyn määrä on suoraan verrannollinen onnellisuuteeni. Se tunne, kun viilettää tukka hulmuten (kypärän alta tietysti, kröhöm) pitkin katuja ja tuuli vaan suhisee korvissa! Tai vaihtoehtoisesti pyöräilee rauhakseltaan aikaisin aamulla töihin. Tai katsastelee illan hämyssä, miten aurinko siivilöityy vinosti rantaraitin lehvästön läpi. Oih!

Pyöräilijän tunnistaa: hän hymyilee!


Minulla on pitkään ollut menopelinä luotettava pinkki Tunturin mummopyörä, jossa ei ole vaihteita eikä mitään krumeluureja. Ei muuten jäädy pakkasella eikä töki jarrut silloin kun ei pitäisi. Toimii kuin unelma, muutaman kerran vuodessa olen sitä huoltanut (lue: Muru on huoltanut) ja taas
mennään!



On kuitenkin tunnustettava se tosiasia, että niin oman tieni kulkija kun useimmissa asioissa olenkin, triathlonin pyöräilyosuutta en kuitenkaan ajatellut vaihteettomalla mummorilla polkaista. Joku raja sentään. Piti siis löytää hyvä ja kaunis menopeli kakkospyöräksi. Tai ehkä tulevaisuuden ykköspyöräksi.

Valintaa määrittävät tarpeet olivat:
* monipuolinen käyttöpyörä niin työmatkoille kuin kuntoajeluunkin
* vaihteita sopivasti, huolto helpohkoa tai ainakin opeteltavissa
* soveltuvuus nyt ainakin ensimmäisenä vuonna triathlonin pyöräilyosuudelle: siis kohtuullisen kevyt ja virtaviivainen ajaa
* kaunis väri
* helppo saatavuus (koska sitten kun päätän, niin kaikkimulleheti)
* pitää soveltua myös lasten pyöräkärrin vetämiseen ja lasten pyöräistuimen kiinnittämiseen. Ja siis myös lasten kuljettamiseen kyseisissä vempeleissä
* budjetti n. 600-800e max.



Sitten surffailemaan! Mielessä oli jonkun viime vuotisen naisten sporttilehden mukaan muotoiltu mielikuva, jossa viiletän aurinkoisella tiellä vetävän näköisellä hybridillä. Ulotin etsintäni kuitenkin avarakatseisesti kaikenlaisiin pyöriin, etsin suosituksia ja luin käyttäjäkokemuksia. Triathloniin on olemassa ihan oma pyörälajinsa, tiesittekö? Myös maantiepyöräilyyn, kuntopyöräilyyn, läskipyöräilyyn, maastopyöräilyyn, kolmipyöräilyyn, työmatkapyöräilyyn, kaupunkiajeluun ja hydrospinningiin löytyy omansa. Ööh... entäs jos haluaa pyörän, jolla voi siirtyä vilakkaa vauhtia paikasta A paikkaan B tai palata lenkinomaisesti paikkaan A? Jos hien määrää saa itse säädellä tilaisuuden luonteesta riippuen, niin se riittää, kiitos.

No päädyin sitten ennakkoajatusteni mukaan hybridiin. Crescentin mallisto näytti hyvältä, ja seuraavaksi googletinkin sekä nettikaupat, että paikalliset jälleenmyyjät. Crescentin Femton Fitness sport-mallin kohdalla sai laittaa täpän kaikkiin vaatimuslistan kohtiin! Ainut vaan, että tämän vuoden malli oli mälsän värinen, piti siis etsimällä etsiä viime vuoden korallinpunaista mallia. (Toim huom. Kävin tänään etsimässä ko. mallia käyttämäni nettikaupan sivuilta linkatakseni sen teille, mutta kyseistä pyörää ei enää ollut saatavilla!)

Kävin parissa liikkeessä paikan päällä, mutta joko ei saanut palvelua, tai myynnissä ei ollut vuoden 2014 mallia (jossa siis tätä vuotta mehukkaampi väri). Päädyin sitten Suomen Urheilupyörän nettisivuille, josta napsuttelin haluamani mallin ostoskoriin ja maksoin pois. Tämä tapahtui siis torstaina iltapäivällä.




HUOM! Pyörä on fitness sport-mallinen. Kyllä tuolla nimellä jo pitää irrota kunnon treenit!!!


Maanantaiaamuna Matkahuollolta tuli saapumisviesti jo aamulla, eli toimitus oli tosi nopea! Eilen pääsin sitten hakemaan uuden menopelini, ja voi sitä hymyn määrää! Meinasi jo suupielet krampata, kun viilettelin kaunokaisella kotia päin. Pyörä tuli siis bussikyydillä täysin ajokunnossa, joskin hyvin pahviin pakattuna. Otin matkahuollolla pahvit pois, tarkastin pyörän ja otin valokuvat, että kaikki on varmasti kunnossa. Kaikki oli niinkuin oli luvattu, jalka, lukko ja kaikki vipstaakkelit paikallaan. Helppoa kuin heinänteko!



Pääsen varmaan torstaina viimeistään kunnon lenkille testaamaan pyörän, sitä ennen pitää vielä säätää tanko ja satula sopiviksi. Myöhemmin ajattelin mahdollisesti vaihtaa pyörään lukkopolkimet, mutta kunhan nyt ensin testailen. Nälkä kasvaa syödessä.... niinhän sitä sanotaan! Hankintalistalla on lukkopolkimien ja kenkien lisäksi vielä kypärä (tyylikäs tuntuu olevan sula mahdottomuus) sekä juoksuun ja pyörällä vetämiseen soveltuva kärri lapsille. Saisi olla ehkä kahden mentävä. Kärrin ajattelin yrittää etsiä käytettynä, eli jos jollain on joutavana, niin vink, pliis!

Mikä on oma suhteesi pyöräilyyn? Välttämätön paha, työväline kuntoiluun vai ensisijainen valinta aina kun mahdollista?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Anna palaa, beibi!