sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Ihmiskokeen tulos: hirvee räkä

Ihmiskoe vailla vertaa: testi itselle ja lahjomaton oman olon tarkkailu. Seuraa selonteko:

Olen ollut nyt noin marraskuun alusta asti Alkuruokavaliolla, mutta syönyt vähän useammin kuin neljä kertaa päivässä. Aamulla, lounaalla ja päivällisellä syön kunnolla, mutta iltapala tuntuu tasakokoisena turhan raskaalta, joten olen pilkkonut sen osiin: iltapäivällä välipala ja illalla sitten hiukkasen kevennetty iltapala.

Lounas ulkoilun jälkeen: wokattuja kasviksia, revittyä kalkkunaa ja muutama cashew-pähkinä. Hain jamieolivermaista lähestymistä annoksen kokoamiseen. Mm. ripottelin cashewt korkealta. Niin korkealta, että eivät ensin osuneet edes lautaselle. Joku vihreä kasa olisi kruunannut annoksen, mutta koska emme ole käyneet viiteen päivään kaupassa, vihreä yrttipuska ei nyt ollut saatavilla.

Pääperiaatteittain Alkuruokailu koostuu siis seuraavasti: neljä kertaa päivässä, joka aterialla protskuja (lihaa, kalaa, kanaa jne) n. 150-175 g(riippuen lihasta), kasviksia (juurekset, kasvikset, vihannekset, marjat) 200g ja lisäksi rasvoja parikymmentä grammaa or so. Hiilareina käytetään (etenkin treenavat, treenin jälkeisellä aterialla) riisiä, bataattia ja niin muita niin sanottuja harmittomia hiilarinlähteitä. Ei siis viljaa, ei edes gluteenitonta. Ei maitoa, ei sokeria, ei eineksiä. On kuitenkin todettava, että syön aika usein ja aika paljon (mikä on suhteellista!) raakasuklaata, raakakakkuja, smoothieita ja hedelmäherkkuja. Koska leipominen on ihanaa, ja koska herkut ovat ihania ja haluan säilyttää ne elämässäni. Jäistä kanaa minusta tuskin olisi järsimään.


Tänään treeninjälkeisäpös. Porkkana-kananmunapohja, päällä kalkkunaa ja kasviksia runsaasti, makustuksena muutamia murusia vuohenmaitogoudaa. Nam! Pizzasta ei tarvitse luopua :) (En tosin syönyt koko pellillistä, kyseessä siis ei ole "annoskuva").


Ah auvoa, tässä kootusti vaikutuksia joita olen huomannut:
* vatsa voi erinomaisesti, ennen kärsin epämääräisen epästabiilista tunteesta jatkuvasti)
* ei ole kiukkunälkä, on vaan normaali nälkä kun on oikeasti nälkä
* ns. perinteisten herkkkujen (meikämimmillä etenkin irtsarit) mieliteot loistavat poissaolollaan
* iho on mahtavassa kunnossa ja hehkuu (voiko näin sanoa? Siltä ainakin tuntuu, joten ehkä kyse onkin sisäisestä kauneudesta, kröhöm)
* kynnet ovat vahvuneet huomattavasti (ennen liuskoittuivat ja lohkeilivat jatkuvasti)
* tukka kasvaa niin että kohina käy
* mieliala on tasaantunut. Tämä näkyy perhe-elämässä konkreettisesti, eikä siis ole vain minun korvien välissä.
* urheilu maistuu. Entinen laiska minä on paikalla yhä harvemmin.
* varovaisesti arvioiden olen kiinteytynyt, mutta en harrasta vaakaa, joten painosta en tiedä. Olen myös alkanut urheilla, joten pelkälle ruokavaliolle en voi antaa pointseja.
* yleinen vireystaso on noussut selvästi: leikin lasten kanssa puistossa ja jumppaan samalla, teen väikkäriä ja kirjoitan blogia ja teen vähän töitäkin, puuhastan kotona, jne (*sensuroitu*)

No nyt sitten tämän lyhyen pohjustuksen jälkeen itse asiaan. Jouluna pysyin tiukasti gluteenittomalla linjalla (koska vaikka keliakiaa ei ole testattu, iho reagoi välittömästi pukkaamalla kutisevan ihottuman käsiin sekä jenkkakahvojen alueelle ja finnejä leukaan sekä rintakehään), mutta maidottomuudesta tingin jonkin verran. Esimerkiksi mummon leipomille gluteenittomille pasteijoille tai tortuille ei olisi tullut mieleenkään nyrpistellä! Myös muutama normikonvehti meni, mutta pääosin tummaa ja/tai raakasuklaata. Tein itse myös gluteenittomia karjalanpiirakoita maidottomina (ovatkohan ne karjalanpiirakoita laisinkaan? Ehkä mielikuvituslandian piirakoita), ja ne olivat sanalla sanoen mielettömän hyviä. Söin niitä urakalla. Myös normaalista poiketen olen syönyt juustoja (mutta kaikki vuohen-; se ei ole normaalisti ainakaan pieninä määrinä aiheuttanut mainittavia ongelmia).

Tulos:
* Vatsa tahmoo ärsyttävästi. Ts. ei toimi oikein.
* olo on väsynyt, vaikka nukun tosi hyvin nyt, kun vauvakin on lopettanut yösyöpöttelyn.
* Hirvee räkä. En siis ole yhtään kipeän tai sairaanoloinen muuten, ei kurkkukipua, ei kuumetta, ei honteloa oloa: vain ärsyttävä tiukasti nenässä viihtyvä räkä. Syytän  maitoa (vaikka pieni määrä!), olen ymmärtänyt maidon aiheuttavan limaisuutta ja lisäävän kehon happamuutta, jolloin tulehdustila pääsee alttiimmin jylläämään.
* Ärsyttävä herkuttelunhimo on jäänyt päälle, mutta olen tyynesti ajatellut syödä kaapit tyhjäksi ja sitten en vaan osta/tee lisää ilman erinomaisen hyvää syytä. Onneksi himo kohdistuu lähinnä tummaan suklaaseen ja hedelmiin. Myös ehkä hiukan isompia ruoka-annoksia on tullut lapattua lautaselle joulun hurmoksen jäljiltä, mutta paluu ruotuun on edessä... Kuinka olenkaan kaivannut nyt vuoden loppukuukausina normaaliksi muodostunutta ruokailua. En mieti tätä yhtään kuurina, dieettinä tai luopumisena: kun tämmöinen vatsansa ja kroppansa kanssa moniongelmaisena vuositolkulla elänyt saa kokea puhtaan fiiliksen ja toimivan kropan, voi kokonaisuutta ajatella vain ja ainoastaan saamisena, hyvänä ja itselleen antamisena. Muu olisikin sulaa hulluutta ja mielettömyyttä.

Himo urheiluun on myös erinomaisen tallella. Syynä voi olla tämä:



Motivaattoriksi ja tavoitteiden konkretisoimiseksi ilmoittauduin nyt HCR:lle ja vieläpä 1.50 ryhmään. Siihen siis tähdätään 16.5. Lähtölaskenta alkakoon!

Rakas treenipäiväkirja: Kävin tänään salilla, vedin suunnitelman mukaisen aerobisen (15 min juosten matolla, 7 min porraskoneella, 10 min kuntopyörällä) plus bootytreenin. Ihan älytön hiki, jea!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Anna palaa, beibi!